Muistoja New Yorkista
Yksi elämäni parhaista kokemuksista on ehdottomasti ollut ajanjakso, jonka sain asua New Yorkissa. Tuosta puolen vuoden Manhattanilla elämisestä on jo aikaa reippaasti yli 20 vuotta, mutta ihanat muistot säilyvät aina vain. Näin syyskuun 11. päivänä tulee aina väistämättä hiukan haikea olo, sillä vaikka vuoden 2001 terroristi-iskujen aikana asuinkin Floridassa, niin Manhattanilla asuessani kotikulmani olivat juuri World Trade Centerin naapurustossa. Twin Towers, kuten rakennuksia joskus nimitetään, oli myös yleisesti iso osa Manhattanin näkymää - tornit näkyivät kauas, ja joskus jos meinasi suuntavaisto heittää kaupungilla kävellessä, niin ei muuta kuin katse ylös ja tarkistus missä päin tornit näkyivät!
Asuin kämppikseni kanssa South Street Seaport alueella Lower Manhattanilla, ja työpaikkani oli TriBeCassa, joten työmatka taittui noin vartissa jalkaisin. Joka aamu käännyin pieneltä kotikujaltamme Fulton Streetille, joka vei minut miltei suoraan World Trade Centerin juurelle. En usko, että koskaan unohdin aamun työmatkalla katsoa ylös kohti noiden pilvenpiirtäjien kattojen korkeuksia; muistan elävästi sen kiitollisuuden tunteen, että sain ylipäätään kokea tuon kaiken joka päivä. Elämässä on ajoittain hetkiä ja ajanjaksoja, jolloin tajuaa olevansa etuoikeutetussa asemassa - työni ei ollut mitenkään glamouria tuolloin, mutta muistan hyvin usein ajatelleeni, että minun täytyisi painaa mieleeni nuo hetket muistaakseni ne loppuelämäni. Miten huikeaa oli joinain päivinä huomata, että kun taivas oli pilvessä niin World Trade Centerin ylimmät kerrokset eivät edes näkyneet alas kadulle! Tai kun jossain keskikaupungilla sattui katsomaan “alas” downtownin suuntaan Broadwaylla, ja torneihin osuivat ilta-auringon säteet.
Kun syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 Floridan työpaikallani katselimme TV:sta suoraa lähetystä New Yorkista, oli kauhun ja surun tunne sanoinkuvaamaton. Kaikkien menetettyjen ihmishenkien lisäksi oli järkyttävää katsoa, kuinka World Trade Centerin molemmat tornit kirjaimellisesti hävisivät maan tasalle minuuteissa. 17 vuotta myöhemmin muistan kaikki nuo tunteet vielä elävästi - mutta onneksi elämä jatkuu ja newyorkilaiset ovat näyttäneet pitkää nenää terroristeille uusien rakennusten kohottua Manhattanin eteläkärkeen.
