Ojasta allikkoon
Mokasin. Muutin uuteen kotiin tavoitteena edullisempi vuokra ja parempi äänieristys, ja miten kävi? No, vuokra on pienempi, mutta äänieristys puuttuu tästä talosta täysin. Edellisen asunnon ajoittaiset meluhaitat tuntuvat nyt naurettavan pieniltä, kun olen tässä uudessa kodissani asunut kaksi viikkoa. Tämä 70-luvulla rakennettu talo on…no, 70-luvulla rakennettu…eli olisi pitänyt hoksata että tuon ajan elementtitalot rakennettiin melko lailla ilman äänieristyksiä. Naapurista kuuluu puhe, television ääni, pianon- ja nokkahuilun soitto, yskiminen ja aivastelu. Imuroinnin ääniin olen jo tottunut lähes kaikissa edellisissä asunnoissani, mutta tässä talossa sekin on aivan omaa luokkaansa; yläkerran asukkaan imurointi kuulostaa kirjaimellisesti siltä, että kohta romahtaa katto. Paria kerrosta ylempää kuuluu rakenteista sivuttain järkyttävä mekastus, kun jossain perheessä pelataan pallopelejä sisätiloissa. Joka päivä. Joka ilta. En tiedä minkä sortin pallo on kyseessä, kun pomputtelu kuuluu tänne alas asti niin äänekkäänä, ja toki säestettynä juoksun aiheuttamalla töminällä. Rappukäytävän äänet kuuluvat aivan kuin oma ovi olisi auki, ja ilmanvaihdossa on nähtävästi joku häikkä, kun alaoven aukaisu aiheuttaa oman välioven naksahduksen joka kerta. Mahtavaa 🙄.
Selvennyksenä mainittakoon, että en valita tässä itse ihmisistä tai elämisen äänistä - kun asuu kerrostalossa, niin on pakko hyväksyä se tosiasia, että aina kuuluu jostain jotain - ajoittain. Ihan varmasti omasta asunnostani kuuluu myös ääniä. Se mistä tässä kätisen, on täydellinen äänieristyksen puute, rakenteelliset viat mahdollisesti. Sehän tarkoittaa, ettei ole koskaan hiljaista, sillä nekin äänet jotka oikeanlainen äänieristys peittäisi (puhe seinän takaa, aivastelut tms.) kuuluvat selkeästi 🗣
Eikö olisi hienoa, jos kerrostalot pystyisi luokittelemaan jotenkin äänieristystason mukaan, tiedättehän: samoin kuin listataan energiansäästöluokat? Miten ihmeessä pystyisi etukäteen saamaan selville millainen äänieristys tietyssä rakennuksessa on?
Minusta on ihan ok, jos joskus kotiini kuuluu vaimeasti vaikkapa pesukoneen linkous naapurista, tai äänekäs musiikki kun on juhlat…Sen imuroimisenkin kestää, kun tietää ettei se on alle puolessa tunnissa ohi. Satunnaiset suihkun äänet, vessan vetäminen; nämäkin ovat itselleni ääniä jotka eivät häiritse. Mutta se, että joudut kuulokkeet päässä katsomaan televisiota välttääksesi naapurin puheen tai television äänten kuulumisen oman televisiosi äänen yli…tai se, että joudut nukkumaan korvatulpat korvissa…tai se, että ahdistuneena pelkäät milloin pallopeli taas alkaa ja miten kauan se kestää - tällaiset asiat kyllä vaikuttavat minulla elämisen laatuun. Ja joo, kyllähän tässä tulee mietittyä, että olenko jotenkin erityisen meluherkkä. Suomessa on selvästi vähän sellainen kulttuuri, että jos vähänkin valittaa äänieristyksestä, niin on joukko ihmisiä heti sanomassa että vika on siinä henkilössä joka äänistä häiriintyy, ei muissa, ei äänieristyksessä. Koska elämisen äänet 🤷.
Niin se vain on, että paskan määrä on elämässä vakio. Nyt kun olen työpaikassa, joka tuntuu tosi mukavalta, niin miten olisikaan ollut mahdollista että muuttokin olisi mennyt nappiin En tästä kuitenkaan aio lannistua, en! Katson tässä nyt pari kolme kuukautta, että totunko nykyiseen kakofoniaan vai en…ja jos yhä kevään kynnyksellä ahdistaa niin sitten tehdään taas uudet suunnitelmat. Ehkä se asunto pitää seuravaksi vuokrata talosta joka on rakennettu vuoden 2008 jälkeen; jostain luin, että rakennusmääräyksiä on viimeksi tuolloin tiukennettu liittyen äänieristyksiin.
Mutta nyt, näillä mennään: öisin silikonikorvatulpat korvissa. Päivisin televisio auki ja YouTube-kanavalta joku jazz- tai blueskanava päälle että on taustamusiikin jatkumo vähän hävittämässä muita ääniä. Bluetooth-kuulokkeet päähän kun oman TV-kanavan äänet uhkaavat peittyä naapurin TV:n tai puheen tai musisoinnin alle. Ulos lenkille höyryjä päästelemään, kun yläkerroksissa alkaa päivän ja illan pallomatsit. Kyl tää tästä….
…..ohmmmm 🧘 (ja parahiksi juuri nyt alkoikin naapuri soittamaan pianoa)