missmaruzella

View Original

Ketogeenisen loppu ja muita ajatuksia

Ei siis ollut ketogeeninen ruokavalio meikäläisen juttu alkuunkaan! Kirjaimellisesti 'alkuunkaan', sillä myönnän auliisti, etten kovin kauaa pystynyt ao. kokeiluani edes jatkamaan. Mainitsinkin tuossa aiemmassa postauksessani, että minulla oli ollut hiukan huono olo yhtenä päivänä; kuvotus ja veltto olo ei oikein missään vaiheessa hävinnyt eli ei puhettakaan, että olisin pystynyt urheilemaan normaalisti. Oma mokani oli se, etten lukenut ao. ruokavaliosta tarpeeksi ennen kuin suinpäin syöksyin sitä kokeilemaan; itselleni tuli huonon olon lisäksi järkyttävää tinnitusta. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin sisäkorva voi reagoida sokeritasapainon heitellessä, ja löysin netistä muidenkin ketogeenisellä olleiden kokemuksia tinnituksesta sivuoireena.

Toinen itselleni ratkaiseva sivuoire oli se, että ketogeeninen ruokavalio saattaa alussa vaikuttaa hormonitasapainoon niinkin voimakkaasti, että kuukautiskierto häiriintyy. Minullahan on ollut koko ikäni hyvin säännöllinen kierto, mutta rankat oireet (sekä fyysiset, että PMDD josta olen kirjoitellut), ja ainoa hyvä asia viime vuosien aikana on ollut se, että vuoto on alkanut niuketa ja joskus jopa lyhentyä iän karttuessa. Mutta mitä tapahtui ketogeenisen aikana? Aloitin ketogeenisen (sattumalta) siinä vaiheessa, kun menkat olivat loppumassa. Parin päivän kuluttua aloin ihmettelemään, mitä on tekeillä kun ne eivät loppuneetkaan! Muutama päivä lisää, ja kuukautiset vain jatkuivat ja tulivat runsaammiksi. WTF? Jälleen netissä surffatessani törmäsin sitten tähänkin sivuoireeseen; joillain naisilla kierto oli heittänyt täysin häränpyllyä ketogeenisen ruokavalion alkuvaiheessa - kuukautiset saattoivat loppua kokonaan, mutta toisilla menkat jatkuivat tauotta 3-6 kuukautta! Kun luin näistä kokemuksista, päätin lopettaa ketoilun ja palata normaaliin ruokavaliooni....en yksinkertaisesti kestä enää mitään ongelmia hormonipuolella, varsinkin kun nämä asiat ovat niin henkilökohtaisia, eikä voi tietää kuinka monta kuukautta kestäisi ennen kuin kroppa tottuisi muutokseen ja (mahdollisesti) alkaisi toimia taas ns. normaalisti. Lopetettuani ketogeenisen ruokavalion kuukautiseni loppuivat kahdessa päivässä. Energiatasot palasivat ja mieliala kohosi, ja pääsin taas juoksemaan ja salille :) Positiivista tässä koko hommassa on tietysti se, että tämä oli hyvä muistutus siitä, että tähän ikään mennessä pitäisi jo tajuta mitä tekee itselleen, haha! Oma ruokavalioni on suhteellisen terveellinen, täytyy vain tsempata ettei tule liikaa ylilyöntejä herkkuhetkien kanssa. Se kai se on meillä useimmilla haasteena, vai mitä?

Sanottakoon tässä vielä se, että uskon täysin ketogeenisen ruokavalion sopivan joillekin - ja onhan tuo rasvapolttoiseen energiankulutukseen siirtyminen niin isoa asia kropalle, että on ihan odotettavissakin, että alussa tulee sivuoireita. En siis mitenkään halua morkata ketoilua, tulipahan vain todettua ettei se ole minun juttuni. Kaikki ei sovi kaikille, näinhän se menee.

Muuten olenkin sitten nauttinut täysin rinnoin tästä ihanasta kesästä! Olen sataprosenttisesti kesäihminen, ja vaikka ilman ilmastointia sisätiloissa oleminen onkin ajoittain ollut rasittavaa, en suostu valittamaan näistä helteistä! Ehdottomasti parempi kuin viileä ja sateinen kesä! Tämä kesä on myös ensimmäinen kesä neljään vuoteen, kun olen ollut "lomalla" näinkin pitkään; viime vuodet on tullut oltua määräaikaisissa työpaikoissa, ja loma-ajat ovat rajoittuneet viikkoon tai pariin. Nyt olen ollut vapaalla kohta kahdeksan viikkoa, ja vaikka takaraivossa tietysti on koko ajan huoli tulevasta, olen kuitenkin pystynyt nauttimaan tästä ajasta olemalla ulkona ja liikkumalla päivittäin. Huikeaa onkin ollut huomata, että tässä kuussa minulla ei ollut melkein lainkaan PMDD-oireita! Olen itse sitä mieltä, että päivittäinen liikunta ja aurinkoinen sää ovat vaikuttaneet tähän, ja nyt täytyykin syksyn lähestyessä panostaa siihen, että liikuntaputki ei katkea!

Alkavalla viikolla on tiedossa työhaastattelu - aktiivinen työnhaku on siis päällä ja nyt elokuun puolelle siirryttäessä olenkin bongannut enemmän avoimia paikkoja. Peukut pystyyn siis ja toivotaan, että syksy tuo jotain hyvää tullessaan!